Laji kuvaukset

 

Boogie woogie
on Amerikassa 60-luvulla kehittynyt tanssi, jota tanssitaan rock'n'roll ja rockabilly musiikkiin. Tanssin tempo vaihtelee hitaasta erittäin vauhdikkaaseen. Boogie woogien perusaskeleet muodostuvat 6-count- ja 8-count-askelista. Boogie woogielle on tyypillistä, että tanssijat yhdessä tulkitsevat musiikkia vapaasti improvisoiden, mielikuvitus rajana.

Bugg
on ruotsalainen, suhteellisen nuori, käden ali tanssi. Sitä tanssitaan nelijakoiseen, suhteellisen nopeaan musiikkiin. Tanssin perusaskellus on helppo ja sen etuna on monikäyttöisyys, sillä tanssia voi tanssia muuallakin kuin tanssilavoilla. Buggin juuret juontavat 1960–70-luvuille ja tanssin kehitystä nykyiseen muotoonsa on edistänyt mm. ruotsalaisen iskelmämusiikin suosion kasvaminen. Perinteisin tapa on tanssia paikallaan ja pyörien. 1990-luvulla tanssi kehittyi tanssiparin kuvioiden vuorotteluna eteneväksi. 2000-luvulla tanssi on saanut vaikutteita muista swing-tansseista mm. jalkatyöskentelyn varioinnin ja vientitekniikoiden osalta.

Cha cha
on yleisimpiä lavoilla tanssittavia latinalaistansseja. Cha-Cha -nimitys tulee tanssin perusrytmille luonteenomaisesta synkooppiaskeleesta. Perusaskel kulkee lattiaa viistäen, lantion liike syntyy napakasta askelluksesta ja jalan ojennuksesta. Kuten kaikissa tansseissa on cha-chassakin vartalon käyttö tärkeää.

Foksia
voidaan sanoa yleistanssilajiksi, koska se sopii lähes kaiken tasajakoisen musiikin tanssimiseen. Perusaskel on monille tuttu hidas-hidas-nopea-nopea. Foksia tanssitan syliotteessa ja se on luonteeltaan iloista ja joustavaa. Kokeneet tanssijat muuntelevat askelia mielensä mukaan. Nainen seuraa miehen vientiä, ja mies voi tulkita musiikkia ottamalla useampia hitaita tai nopeita askelia ja muuten rytmiikkaa muuttamalla.

Fusku/lavajive
on tanssi, jota tanssitaan mm. foksimusiikkiin ja nopeaan iskelmämusiikkiin. Fuskua tanssitaan paritanssina pääasiassa avoimessa otteessa. Fuskun askel on rytmitykseltään foksista tuttu hidas-hidas-nopea-nopea, mutta fuskussa nopeat askeleet otetaan taka-askeleena eli ns. rock-askeleena. Askellukselle on tyypillistä jousto ja kuvioissa suositaan reippaitakin pyörityksiä ja kädenalituksia. Fuskussa voi käyttää samoja kuvioita kuin jivessä ja muissa rock'n'swing -tansseissa.

Hidas valssi
on rauhallisen keinuva ja kauniisti eteenpäin liitävä tanssi. Valssi on kolmijakoinen tanssi ja eroaa tältä osin muista tanssi- ja musiikkilajeista, jotka ovat lähes poikkeuksetta nelijakoisia. Hitaan valssin askel ja kuviot eroavat perinteisestä valssista ja hitaaseen valsiin kuuluvat vahvat nousut ja laskut sekä ilmavasti pyörivät kuviot. Yhtenä hitaimmista lavoilla tanssittavista lajeista se on alkuun varsin haastava tanssi.

Humppa
on supisuomalainen hilpeä tanssilavojen suosikkitanssi. Humppamusiikki on joko 2/2- tai nykyään 4/4-tahtista. Humppaa voidaan tanssia monin erilaisin tavoin: vaihtoaskel-humppana, hyppyhumppana, triplestep-humppana ja samba-humppana. Olennaista tyylissä on voimakas jousto (baunssi) ylös ja alas. Kävelyhumppa puolestaan perustuu kävelyyn ja kuvioihin, ns. nilkkuhumppa rytmittyy eri lailla suhteessa perinteiseen humppaan.

Jenkka
on vauhdikas, melko yksinkertainen tanssi, jota voi tanssia monella tavalla; perinteisesti jenkassa hypitään ja pyöritään, mutta onpa lavoilla nähty joskus tehtävän villejäkin kuvioita jenkan hurmiossa. Parin osapuolet seisovat lähtöasennossa vierekkäin; viejä sisäpiirissä, seuraaja ulkopiirissä, ote on avoin tanssiote. Jive on svengaavaan musiikkiin tanssittava avoimen otteen tanssi, jota tanssitaan paritanssina nelijakoiseen musiikkiin. Suomessa jive oli yleinen tanssi 1950–60-luvuilla, mutta sen suosio on hieman hiipunut. Nykyään Jive eroaa rock'n'swing-tanssiperheestä olemalla siistimpi ja kontrolloidumpi tekniikaltaan ja kuvioiltaan. Jiven askelkuvio vaatii etenkin nopeassa musiikissa melko nopeita jalkoja.

Lindy hop
eli jitterbug - on swing-tanssien äiti - se, josta muut rock'n'swing-tanssit ovat myöhemmin kehittyneet. Lindya tanssittiin 1920-luvulla USA:ssa, mutta varsinainen nousukausi sijoittui big bandien ja swing-musiikin kulta-aikaan 1935–40 -luvuille. Lindy hopille on tyypillistä rentous, jammailu ja sen sielu on improvisoinnissa (musiikintulkinta) ja parin välisessä vuoropuhelussa. Lindy Hopia tanssitaan swing musiikkiin kaikilla musiikin nopeuksilla ja siihen kuuluu myös jonkin verran nostoja ja pieniä heittoja, mutta se on ennen kaikkea seuratanssi, jota tanssitaan vapaalla viennillä klubeissa ja tanssisaleilla. Lindy hopin perusaskeleet muodostuvat 6-count- ja 8-count-askelista. Tanssin suosio on voimakkaassa kasvussa varsinkin Pohjoismaissa, Englannissa ja Keski-Euroopassa.

Masurkka
on kolmijakoinen, temperamenttinen ja hikinen laji, joka on saanut alkunsa Puolassa monivuoroisena tanssikokonaisuutena ja tullut Suomeen 1800-luvulla muotoutuen paritanssiksi kansan keskuudessa. Nykyään masurkassa tanssitaan A-osa vierekkäin edeten avoimessa otteessa, esimerkiksi potkumasurkan askelikolla ja B-osa pyörien suljetussa paritanssiotteessa polkkamasurkan tai vanhan valssin askelikolla. Masurkka on rytminen ja koordinaatiota haastava tanssi ja masurkkaa voidaankin pitää lavojen kuninkuuslajina polkan ohella.

Polkka
on Böömiläislähtöinen kansantanssi ja Suomessa ensi kertaa tanssittu tiettävästi ennen 1800-luvun puoltaväliä. Polkka saavutti nopeasti Suomessa valtavan suosion. Muualla Euroopassa polkka tunnetaan vaihtoaskelin tanssittavana tanssina, mutta suomessa se muotoutui hyvin lennokkaaksi ja liikkuvaksi tanssiksi kymmenine eri variaatioineen. Perusmuodossaan paripolkka perustuu tasahyppyyn ja kahteen juoksuaskeleeseen. Polkka on näppäryyttä ja kuntoa kehittävä tanssilaji.

Rock'n'Swing
-tanssinimitystä käytetään swing- ja rhythm'n'blues -pohjaiseen musiikkiin avoimessa otteessa tanssittavista paritansseista. Suomessa yleisesti tanssittavia rock'n'swing -tansseja ovat mm. Lindy Hop, Boogie Woogie, Jive, Fusku, Rock'n'Roll, Bugg ja Hip Hop Lindy.

Rumba
on tunteellinen tanssilaji, jota monesti kuvataan parin välisenä kosiotanssina. Rumbassa tehdään vastaavia kuvioita kuin Cha chassa, mutta musiikki on huomattavasti rauhallisempaa. Rumba on afrikkalaisten tanssien pohjalta syntynyt tanssi, laulu- ja musiikkigenre, joka on imenyt vaikutteita mm. flamencosta.

Salsa
on ehkä kuuluisin ja erittäin suosituin kuubalaisperäisistä tansseista. Siinä sekoittuvat vauhdikkaasti, iloisesti ja nautinnollisesti latinalaisten sonin, cha chan, mambon, rumban, merenguen rytmit. Salsa on kiihkeä ja nopeatempoinen paritanssi, jota voi tanssia monilla eri tyyleillä. Sen erilaisia tyylisuuntia ovat esimerkiksi kuubalainen casino sekä maailmalla vallalla olevat New York Style ja Los Angeles Style. Salsalle ominaista on viettelevä olemus ja lantion liikkeet.

Samba
on Brasilialainen populaaritanssi. Euroopassa tanssitulla samballa on hyvin vähän yhteistä nykyisen brasilialaisen karnevaalisamban kanssa. Parisamban tempo on perinteistä karnevaalisambaa hitaampi, ja parisamban peruselementti on rytmikäs jousto (baunssi) pol-vista ja nilkoista, mikä johtaa voimakkaaseen lantionliikkeeseen

Tangon
liike on tasaista ja kissamaisen hiipivää, mutta kuitenkin se on aggressiivinen tanssi äkillisine vartalon käännöksineen. Tango on improvisoitu tanssi, jossa viejä valitsee liikkeet vapaasti musiikkia tulkiten. Opituista kuvioista voidaan vapaasti luoda yksilöllisiä yhdistelmiä, joten pitkiä liikesarjoja ei tarvitse opetella ulkoa. Tärkeintä on parin kuunteleminen ja panostaminen yhteiseen tanssiin. Suomalainen lavatangoa eli vaihtoaskeltangoa tanssitaan hidas, hidas, nopea, nopea -rytmityksellä, siten että kaikki askeleet etenevät hyvin liikkuvana ja sulavana tanssina. Tangolle luonteenomaista on erilaiset variaatiot joilla pyritään esittämään tangon musiikillista luonnetta. Argentiinalaiselle Tangolle tyypillistä on musiikin ja melodian kuuntelu ja sen synnyttämä askellus ja askelten koristelu. Ehkä eniten unohduksissa ollut Wanha Suomalainen Tango on jo harvinaisuus suomessa. Tyylittelevänä tanssina se on edelleenkin miellyttävä tango tänäkin päivänä. Wanhan tangon askelrytmitys poikkeaa tavallisesta tangosta siten, että sitä tanssitaan hidas-nopea-nopea-hidas rytmiikalla.

Valssia
tanssitaan kolmijakoiseen musiikkiin. Se on kaikille lavatanssijoille tuttu laji, sillä tanssit aina alkavat ja loppuvat valssilla. Luonnollisesti valssi on myös olennainen osa suomalaista hääkulttuuria.

West Coast Swing
eli WCS tai westi on kaikista monipuolisin ja vapain paritanssi, joka sisältää elementtejä mm. jazzista, hiphopista, lindysta, salsasta, bluesista jne. joten kaikesta tanssitaidosta on hyötyä. Westi seuraa kunkin aikakauden musiikin trendejä ja sitä tanssitaan radiohittien tahtiin, näin ollen se sopii mainiosti yökerhoissa tanssittavaksi tanssiksi. Taitojen kehittyessä westi antaa naisille paritansseista eniten vapauksia ja päätäntävaltaa. Tanssia luonnehtii musiikintulkinta ja improvisaatio. West coast swing on tanssina linjakas, se voi olla hidasta, leikkisää, spontaania, seksikästä, hienostunutta. Mahdollisuudet ovat moninaiset. West coast swingissä on lindy hopista ja boogie woogiesta tutut 6-count- ja 8-count-perusaskeleet. Parin välisessä liikkeessä luonteenomaista on kuminauhamainen elastisuus. Kuviot ovat samantyyppisiä kuin lindy hopissa ja boogie woogiessa, ja tietysti kaikissa kuvioissa on west coast swingille ominainen tyylittelynsä.