Keiski & ENO – Rakkaudesta musiikkiin
Juttelen alkuillasta Dimitri Keiskin kanssa ja kysyn, että voisimmeko jatkaa keskustelua tanssien jälkeen. Dimitri vastaa, että ”kyllä se käy, mutta minulla menee jonkin aikaa, kun haluan keskustella tanssien jälkeen yleisön kanssa”. Sen hän todella tekee, jono taitelijan luokse on pitkä. On ihailtavaa seurata, millä rauhallisuudella ja lempeydellä hän ottaa jokaisen keskustelijan vastaan, kirjoittaa Napapiirin seuratanssijoiden puheenjohtaja Olli Tiuraniemi.
Illan aikana seuraan aika ajoin Dimitrin esiintymistä ja vakuutun siitä, että tämä mies on syntynyt esiintymään, lavalla hän on kotonaan. Taiteilijan koko sielu ja keho hengittävät esitettävää musiikkia. Keikan jälkeen kysyn, miltä nyt tuntuu, mikä on yleensäkin päällimmäinen tunne keikan jälkeen.
”Oikeastaan minulla on monta tunnetta päällekkäin. Toisaalta pää on tyhjä, mutta toisaalta on onnellinen olo siitä, että saa tehdä juuri sitä mitä rakastaa. ENOn kanssa me teemme kaiken yhdessä. Me kaikki rakastamme esiintymistä ja sitä, kun näemme että yleisö on täysillä mukana”, Dimitri Keiski sanoo.
Bändilla on meneillään kymmenen illan esiintymisputki, joten en malta olla kysymättä, että mistä löytyy energiaa jokaiselle illalle.
”Energia jokaiselle illalle löytyy rakkaudesta musiikkiin ja rakkaudesta esittää sitä. Valitsemme kaikki esitettävät kappaleet yhdessä ja meillä on bändissä tosi hyvä yhteinen energia. Illan kruunaa yleisö, joka seisoo lavan reunalla. Saamme paljon energiaa siitä, kun näemme ja koemme, että yleisö on joka solullaan mukana musiikin rytmissä.”

Keiski & Eno vieraili SaNulla viimeksi noin vuosi sitten. Silloin he tuntuivat varsin tavalliselta bändiltä. Nyt he ovat taas täällä ja ennakkoon bändin vierailusta on käynyt kova kohu. En malta olla kysymättä, että mitä vuoden aikana on tapahtunut?
”Tänä vuosi on kulunut tosi nopeasti. Olemme ehtineet pitää vain viikon loman vuoden aikana. Minä uskon, että emme ole vielä itsekään ymmärtäneet, että mitä tässä on vuoden aikana tapahtunut. Jokainen ilta, kun istumme keikkabussiin ja lähdemme ajamaan keikalta pois, meistä jokainen ihmettelee, että mistä illan tunnelma syntyi. Ehkä se johtuu siitä, että sen mitä me teemme, teemme sen täysillä ja rakkaudesta musiikkiin. Jotkut saavat musiikistamme lohtua, jotkut toiset iloa ja jotkut muut ovat löytäneet jotakin muuta.”
Olen hiukan yllättynyt myös illan yleisöstä. Se ei ole ihan perinteistä SaNun tanssien yleisöä. Mukana on paljon myös sellaisia, jotka ovat tulleet kuuntelemaan pelkästään musiikkia.
”On tosi kiva, että keikoillamme käy erilaisia ihmisiä. Olen itse käynyt viimeksi tansseissa kymmenvuotiaana Ähtärissä vanhempien mukana. Lavalla oli Topi Sorsakoski ja Agents. Ilta teki minuun suuren vaikutuksen. Tajusin, että jos jotain teen, niin se pitää tehdä juuri tuolla tavalla”, Keiski kertoo.
”Topin keikalla oli ihmisiä, jotka olivat vain kuuntelemassa, siellä oli ihmisiä tanssimassa ja siellä oli ihmisiä viettämässä iltaa. Siellä oli kaikille jotain. Olen huomannut, että nyt ihmiset hakevat sitä samaa. Jotkut tulevat hengailemaan ja tapaamaan toisiaan, jotkut tulevat tanssimaan ja jotkut tulevat kuuntelemaan musiikkia. On hienoa, että tanssilavoista on tulossa uudenlaisia kohtaamisen paikkoja.”
Tämä kommentti lämmitti erityisesti mieltäni, sillä olimmehan talkooporukan kanssa pyrkineet luomaan SaNusta uudenlaista kohtaamisen tilaa.
”Täällä oli kiva esiintyä, koska ihmiset pääsivät lähelle ja samalla myös me saimme tuntea yleisön läheisyyden. Juuri se teki tästä illasta miellyttävän kokemuksen myös meille. Tuntuu ihanalta, kun pääsee katsomaan ihmisiä silmiin ja kommunikoimaan heidän kanssaan. ”
Viimeisenä esitän kysymyksen bändin tulevaisuudesta, miltä se Dimitrin mielestä näyttää ja ovatko he halukkaita tulemaan uudestaan SaNulle.
”Tänä vuonna teemme keikkoja kovaan tahtiin, mutta olemme ymmärtäneet myös sen, että tarvitsemme myös lomajaksoja. Viime vuonna emme osanneet lomia arvostaa, mutta nyt panostamme myös lomilla latautumiseen. SaNulle tulemme mielellämme, jos kutsu käy ja kalenterissa on tilaa”, Dimitri Keiski lupaa.
Teksti: Olli Tiuraniemi
Kuva: Niko Mukkala
Ps. Tanssi-iltaan myytiin nelisensataa lippua. Kiitos kaikille talkoolaisille ja mukana olleille.
